Viime vuosien kriisit ovat viimeistään opettaneet meille huoltovarmuuden merkityksen. Venäjän aloittama hyökkäyssota ja yritys vallata Ukraina on kääntänyt suomalaisten ulko- ja puolustuspoliittisen ajattelun. Naton jäsenyys antaa meille turvaa. Puolustusliiton perustamissopimuksen 5. artikla määrittää jäsenvaltioitten velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Meidän on aina ja kaikessa otettava huomioon, että Venäjä on ja pysyy naapurinamme ja että meillä on yhteistä rajaa 1300 km. Huoltovarmuuden ja turvallisuutemme vuoksi on tärkeää, että koko maa pysyy asuttuna ja että koko maan vahvuuksia kyetään hyödyntämään. Siten voimme parhaiten varmistaa energian ja elintarvikkeiden tuotannon ja huolehtia omavaraisuudesta.

Maaseudun hyvinvointi takaa Suomen hyvinvoinnin

Suomen kansantalous perustuu teollisuusmaaksi poikkeuksellisen vahvasti luonnonvaroihin. Metsä-, mineraali- ja turvevaramme ovat runsaat. Muita kansainvälisessä vertailussa huomiota herättäviä luonnonvarojamme ovat muun muassa puhdas vesi ja puhdas viljelymaa. Runsaissa luonnonvaroissamme ja niihin liittyvässä osaamisessa onkin erittäin suuret mahdollisuudet uusille, kasvaville tuotannonaloille. Jotta Suomi kykenee hyödyntämään luonnonvarojensa mahdollisuudet, on ensisijaista kiinnittää huomiota maaseudun hyvinvointiin. Liian pääkaupunkiseutukeskeisen politiikan rinnalle on saatava yhteisymmärrys maaseudun merkityksestä!

Eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on heti ensi töikseen varmistettava, että viljelijätuet maksetaan syksyllä samaan aikaan, kuin tähänkin saakka. Jos ensimmäiset tukien maksatukset tapahtuvat vasta joulukuussa ja suuri osa jää ensi vuoteen, on tiloilla seurauksena kassakriisi ja viljojen markkinahinnat romahtavat, koska  viljelijät joutuvat pakon edessä myymään viljat teollisuudelle jopa huomattavasti eurooppalaisia markkinahintoja halvemmalla. Näin ei saa tapahtua.

Uuden hallituksen on pakko hoitaa asia.

Uusia yrittämisen mahdollisuuksia

Yli puolet maatiloista eli noin 25 000 tilaa harjoittaa myös muunlaista yritystoimintaa. Maatilamatkailu, muu palvelu kuten esimerkiksi bioenergia, maanrakennus metsäkoneyrittäjyys, luomutuotteiden jatkojalostus jne. avaavat uusia potentiaalisia kasvumahdollisuuksia maaseudulle. Maaseutuyrittäjyyttä on kannustettava. Yksi keino on yritysneuvonnan kehittäminen selkeämmäksi. Kuntien yritysneuvonnassa pitäisi soveltaa ns. yhden luukun periaatetta, jolloin kaiken oleellisen tiedon ja avun saa samasta paikasta.

Metsäpalveluyrittäjyys, joka perustuu asiantuntijapalveluiden ja metsien hoito-, hakkuu- ja luonnonhoitopalveluiden tarjoamiseen, voisi tulevaisuudessa kasvaa metsänomistajakunnan ja organisaatioiden rakennemuutoksen seurauksena. Metsäpalveluyritykset voisivat monipuolistua ja laajentaa toimintaansa perinteisistä puuntuotannon töistä myös luonnon- ja maisemanhoidon asiakaslähtöiseen palvelutarjontaan. Siten vahvistetaan ympärivuotisten ja pysyvien työpaikkojen luomista maaseudun luonnonvaroihin tukeutuen.

Paras ja ehdottomasti yhteiskunnalle edullisin tapa rohkaista maaseudun pieniä yrityksiä kasvuun ja samalla työllistämään, on kohtuullistaa ja yksinkertaistaa säädöksiä. Nykyisin lainsäädäntö enemmän estää, kuin edistää yrittäjyyttä. PH