
Pekka Toverin viisi turvallisuusteesiä
Mikä on turvallisuustilanne Suomen rajoilla ja lähialueilla tällä hetkellä?
- Tilanne on kaksijakoinen. Huolestuttavaa on se, että meillä on rajanaapurina Venäjä, joka on osoittautunut äärimmäisen aggressiiviseksi, välinpitämättömäksi ja vaaralliseksi naapuriksi, joka hyökkää naapurimaahan ja käy sotaa keskiaikaisella tavalla: ihmishengillä ja kansainvälisillä sopimuksilla ei ole mitään väliä – kaikki tuhotaan, raiskataan ja ryövätään. Ei sellainen kauhean mukava naapuri ole – varsinkinkin kun Venäjä jatkuvasti lietsoo omiin kansalaisiinsa Suomi-vihaa levittämällä valheita sodista ja suomalaisten toiminnasta niissä.
- Toisaalta kyseinen valtio on nyt kiinni Ukrainan sodassa ja meidän lähialueidemme varuskunnat ovat käytännössä tyhjät – Venäjän maavoimilla ei ole operatiivista valmiutta hyökätä meitä vastaan. Onhan Venäjällä toki lähialueilla ilma- ja merivoimaa, mutta Suomen itsenäisyys ei ole vaarassa, koska Venäjän kyvyt riittäisivät vain meidän häirintäämme, ei valloittamiseen. Lisäksi kaikki isot Nato-maat ovat ilmoittaneet, että ne tulevat auttamaan Suomea, jos Venäjä hyökkää Suomeen kesken Nato-ratifiointiprosessin.
Pitääkö meidän olla huolissaan Venäjän koventuneesta retoriikasta esimerkiksi Suomea kohtaan?
- Olemme nähneet, että propaganda on Venäjälle työkalu, jolla valmistellaan kansaa siihen, milloin kenenkin kimppuun hyökätään. Ukrainaa on Venäjällä demonisoitu, että he ovat natseja ja jopa saatananpalvojia – eivät lainkaan ihmisiä, joten heitä voi tappaa. Kun diktatuurin propagandakoneisto yrittää demonisoida suomalaisiakin valheilla, sitä kannattaa seurata. Ei se ainakaan mitään hyvää tarkoita pitkässä juoksussa.
- (Venäjän presidentti Vladimir) Putin haluaisi luoda uuden Neuvostoliiton, ja tietyissä asioissa hän jo onnistunutkin – hän on onnistunut tuhoamaan kansalaistensa talouden ja viemään heiltä vapaudet. Neuvostoliiton aikana valtaosa kansasta kuunteli propagandaa niin, että se meni vasemmasta korvasta sisään ja oikeasta ulos – kaikki tietävät, että kaikki valehtelevat. Valtaosa kansasta ei sitä (propagandaa) ota tosissaan ja usko, mutta pieni osa väestöstä uskoo kaiken mitä Putin sanoo. He asuvat romahtamaisillaan olevissa asunnoissa jossain taka-Siperiassa, käyvät ulkovessassa ja hakevat veden kaivosta, ja silti uskovat elämänsä olevan parempaa kuin saksalaisilla, ihan vain sen takia, että Putin sanoo niin.
- Lisäksi nuoriso aivopestään kouluissa sotapsykoosiin. Ja käytetään hyväksi hyödyllisiä idiootteja ympäri maailmaa. Eli Venäjän propagandaa ei kannata ohittaa ihan vain olankohautuksella.
Entä mikä on Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne? Olemmeko menossa ns. Ruotsin tielle esimerkiksi jengiväkivallassa, kuten jotkut pelkäävät?
- Poliisiviranomaiset ovat puhuneet asiasta jo pidempään – kun poliisi tuli aikoinaan asian kanssa ulos, tuli hirveä huuto, ettei meillä ole mitään jengirikollisuutta. Uskon enemmän poliisiviranomaisia, jotka seuraavat tilannetta päivittäin, kuin sellaisia, jotka ajattelevat, että kaikki on hyvin. Muistan kun poliisi varoitti 1980-luvulla moottoripyöräjengien rikollisuudesta ja silloin hyökättiin poliisin kimppuun, että he vain yrittävät lietsoa pelkoa ja saada lisää rahaa budjettiinsa. Ja hetken kuluttua meillä oli Bandidos ja Helvetin enkelit ja heiteltiin käsikranaatteja. Se saatiin kuriin, mutta kyllä poliisi tietää mistä puhuu. Kun katsoo Ruotsin tilannetta, meidän pitää olla valppaana. Ennaltaehkäisy on aina helpompaa ja halvempaa kuin alkaa hoitaa ongelmaa voimakoneistolla. Meillä on vielä aikaa reagoida ja taata poliisille kunnon resurssit. Suomessa on Euroopan ja jopa varmaan koko maailman mittakaavassa yksi pienimmistä poliisivoimista suhteutettuna väkilukuun.
Mikä on varusmiespalveluksen rooli Suomen turvallisuudessa 2020-luvulla?
- Nykyinen asevelvollisuus on aivan keskeinen maanpuolustuksemme kannalta. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva laaja reservi mahdollistaa esimerkiksi laajat maavoimat, joka pystyy taistelemaan koko maan alueella ja valvomaan koko maata. Samaan aikaan meillä on ihan maailman huippuluokan suorituskykyä vaikkapa ilmavoimissa ja merivoimissa. Se mitä Ukrainassa nyt tapahtuu, osoittaa, että olemme tehneet ihan oikeita asioita Puolustusvoimissa viimeiset 20-30 vuotta. Ukraina on kärsinyt siitä, että maan ilmavoimat ovat olleet vanhanaikaiset ja pienet suhteessa Venäjään. Me pystyisimme tekemään hyökkääjän elämän paljon vaikeammaksi.
- Ukraina on myös opettanut, että sodassa on edelleen kyse materiaalista – ammuksista, aseista ja ihmisistä. Sodassa kuolee ihmisiä, paljonkin, ja jos reserviä ei ole, sodankäynti loppuu nopeasti. Ukrainalla reservi on toiminut, mutta Venäjällä on ollut ongelmia, vaikka maassa on paljon ihmisiä. Siksi Suomenkin reserviä täytyy pitää yllä ja kehittää – reserviämme ei ole koulutettu niin paljon kuin pitäisi. Nyt viimeisen vuoden aikana on, mutta henkilökunta painaa pussit silmien alla ja burnoutin rajoilla.
- Ukraina on osoittanut, että osaaminen merkitsee: jos heität huonosti koulutettuja ja huonosti osaavia reserviläisiä taisteluun, niin he kuolevat kasapäin. Hyvin koulutetut ja varustetut reserviläiset pärjäävät yhtä hyvin kuin ammattisotilaat.
Mikä on suomalaisten maanpuolustustahto?
- Meillä on ehdottomasti Euroopan ja jopa maailman paras maanpuolustushenki. Kuten Venäjästä nähdään, suuresta reservistä ei ole mitään hyötyä, jos porukka ei halua taistella maansa puolesta. Kun katsoo kyselyitä, jopa melkein 80 prosenttia suomalaisista on valmiita taistelemaan maansa puolesta, vaikka lopputulos olisi epävarma. Kun Saksassa kysyttiin viitisen vuotta sitten samaa, prosenttiluku oli 14. Talvisodan henki vaikuttaa elävän Suomessa edelleen voimakkaasti.
Kenraalimajuri evp. Pekka Toveri on toiminut Suomen Puolustusvoimien pääesikunnan tiedustelupäällikkönä, Kaartin jääkärirykmentin, Länsi-Suomen sotilasläänin ja Panssariprikaatin komentajana ja muissa esimiestehtävissä ulkomailla mm. Afganistanissa, Bosniassa ja USA:ssa ja asiamiehenä Tukholmassa.